"I know you said
'Can't you just get over it'
It turned my whole world around
And I kinda like it"

Keskustelin erään ystäväni kanssa tästä "toisena naisena" olemisesta. Häntä ahdisti minun puolestani. Hän oli aidosti huolissaan minusta. Miehet kuulemma vaan käyttävät minua hyväkseen. Enkä kenties henkisesti kestä sitä. Kyllähän minä sen tiedän. On silti vaan jotenkin helpompi tyytyä tähän, kuin jäädä täysin yksin ilman yhtään mitään. Tahdon uskoa siihen, että muuttaessani ja töihin päästessäni elämäni saa uuden suunnan. Ehkä opin sitten olemaan itsekseni.

Olen myös huomannut ihan oikeasti olevani aika kylmä nainen. Vittumainen ja ilkeä. Bitch. Olen miettinyt vaikka kuinka monta eri suunnitelmaa, miten saisin kostettua näille miehille. Eihän se periaatteessa kokonaan ole heidän vikansa. Mutta silti. Juoppohullun päiväkirjoja lainatakseni: "Mulle ei vittuilla!"

Puhuin äsken myös exälleni. Selvisi, että mikäli pääsen muuttamaan siihen asuntoon, mitä olen nyt menossa katsomaan, niin meidän välimatkamme tulee olemaan hyvin pieni. Noin kymmenen minuuttia kävellen. Tulisimme siis olemaan melkein naapureita! Järkyttävää. Lisäksi oli puhetta, että mahdollisesti tapaisimme viikon päästä. Ei minulla muitakaan suunnitelmia ole, enkä viitsisi istua koko iltaa ukkini luona. Tiedä sitten mitä siitäkin tapaamisesta tulisi...

Aivan, melkein unohdin sanoa. Olen kussut raha-asianikin aivan täydellisesti. Jälleen kerran. Asumistuen sain kyllä kuukauden alussa, mutta johonkin se nyt jännästi hupeni ja nyt kun sain tuon toimeentulotuen, niin kappas vaan. Vuokrasta puuttuu vielä 41 euroa. Ja hups vaan, sen jälkeen ei sitten olisikaan enää rahaa yhtään mihinkään muuhun. Ja voi miten kivasti tarvitsisin vielä ainakin 30 euroa junalippuun ensi viikolla. Kissojakin pitäisi ehkä ruokkia. Että voi helvetin perse, en paremmin sano. Minun piti itse asiassa jo eilen soittaa vuokraemännälleni, mutta siirrän puhelun maanantaille.  Nyt ahdistaa liikaa.

Eräs ystävänikin olisi ilmeisesti kohta tulossa taas käymään. Lupasi auttaa muuttourakassa. Pakkaamisessa ja tiskaamisessa kai lähinnä. Lievää turhautumista ilmassa taas. Tekisi mieli vaan käydä ostamassa pöytä täyteen herkkuja ja mässyttää sohvalla peiton alla koko ilta. Stressipohjainen ahdistus ja masennus, tervetuloa takaisin! Saisi nuo lääkkeet vaikuttaa hieman nopeammin...